Kävinpä taas ultrailtavana. Kaikki toiveet ladataan edelleen yhdelle follille, joka oli nyt kasvanut kymmenmilliseksi. Vasemmassa munasarjassa näkyi taas kaikenlaista epämääräistä (koskahan tästä pitäisi huolestua?). Pistokset jatkuvat viikonlopun yli ja huomenna alkaa myös jarruttelu. Maanantaina jälleen kontrolliultraan, ja jos kaikki menee hyvin, punktio on loppuviikosta.

Yllätyksekseni sainkin sitten noottia kohdun limakalvon paksuudesta, joka oli vain 3,5 mm paksu. Lääkäri tarttui tähän ja kysyi, olenko miettinyt painon nostamista, että ei tällaisella limakalvolla päästä luovutettuihin hoitoihinkaan. Helpommin sanottu kuin tehty, enkä minä nyt anorektisen laiha ole, vaikka hoikka olenkin. Toisaalta limakalvon paksuutta ei ole koskaan aiemmin "haukuttu", paksuuksia en muista mutta aina ollut rakenteeltaan kolmikerroksinen kuten kuuluukin. Ja kuukautisenihan loppuivat vasta kaksi päivää sitten, kuinka se olisi edes ehtinyt kasvaa paksummaksi? Yritän olla välittämättä lääkärin puheista ja luotan siihen, että limakalvo kasvaa follin mukana. Kovasti lääkäri voivotteli myös vain yhden follin kasvamista, luulen että harkitsi jopa inseminaatiota, mutta rakkula kasvaa juuri sillä puolella josta on munanjohdin poistettu. Ei siis vaihtoehtoja.

Oli miten oli, fiilis on nyt vähän parempi kuin viime käynnin jälkeen. Yhden munarakkulan kasvattelu taitaa vain olla kohtaloni. Mahdollisuudet ovat pienet, mutta mikähän oli todennäköisyys saada kohdunulkoinen yhden munasolun punktiosta. Lotto on siis jo voitettu, kaikki on mahdollista.